SARKA-hankkeen ensimmäiset viljelykokeet ovat käynnistyneet Varsinais-Suomessa. Yhteistyötiloilla selvitetään, miten nurmi vaikuttaa pellon kasvukuntoon, ravinteiden kiertoon sekä viljelyn käytäntöihin.
Hankkeessa etsitään nyt myös viljatiloja mukaan olkiselvitykseen. Siinä tutkitaan, miten oljen korjaaminen tai peltoon silppuaminen vaikuttaa pellon ravinne- ja hiilitaseeseen.
Luonnonvarakeskuksen johtava asiantuntija Sari Luostarinen pitää hanketta ajankohtaisena, koska peltobiomassojen rooli on muuttumassa.
“Kasvimassat eivät ole aikaisemmin olleet samalla tavalla osa biokaasutuotantoa. Mittakaava on nyt aikaisempaa isompi. Siksi tarvitaan tietoa monesta näkökulmasta: viljelijän, maaperän, ravinteiden kierron ja laitoksen kannalta”, Luostarinen sanoo.
Luostarinen on työskennellyt biokaasun ja ravinteiden kierrätyksen parissa lähes 30 vuotta. Suuri osa hänen työstään liittyy siihen, miten ravinteet saadaan kiertämään nykyistä paremmin ja miten päätöksenteko perustuu mahdollisimman hyvään tietoon.
SARKA-hankkeessa tämä tarkoittaa käytännön viljelykokeita, maanäytteitä, laboratorioanalyysejä ja viljelijöiden kokemuksia.
Nurmi parantaa maaperää
Yksi SARKA-hankkeen keskeinen kysymys liittyy nurmeen. Kasvinviljelyyn erikoistuneilla tiloilla nurmi ei ole ollut osa viljelykiertoa samaan tapaan kuin tiloilla, joissa on myös nurmea rehuna käyttäviä eläimiä. Sään ääri-ilmiöiden takia moni viljelijä pohtii aiempaa enemmän peltomaan rakennetta ja tiivistymistä sekä veden ja ravinteiden pidätyskykyä.
Luostarisen mukaan nurmella voi olla maan kasvukunnolle iso merkitys.
“Nurmikasvien juuret muokkaavat maata luonnollisesti. Ne lisäävät orgaanista ainesta, parantavat mururakennetta ja vähentävät maan tiivistymistä. Tämä on erityisen tärkeää savimailla.”
Hyväkuntoinen maa pidättää paremmin vettä ja ravinteita.
“Jos maaperä on huonossa kunnossa, sato heikkenee. Siksi maan rakenteen parantaminen liittyy yhtä aikaa moneen asiaan: viljelyyn, ravinteisiin ja ilmastoon.”
SARKA-hankkeen nurmiviljelykokeissa selvitetään, millaiset siemenseokset sopivat nurmen viljelyyn, miten nurmi kannattaa perustaa ja miten nurmenviljely vaikuttaa maan rakenteeseen.
Hankkeessa mukana olevat viljelijät ottavat pelloilta maanäytteitä ennen kylvöä ja vuoden kuluttua uudelleen. Näin tutkijat saavat tietoa siitä, mitä maassa tapahtuu kokeiden aikana.
“Viljelijät saavat omien peltojensa analyysitulokset myös omaan käyttöönsä ja tulkinnat niiden tueksi. Yhteistyötiloilla pääsemme samalla kokeilemaan, miten tällainen toimintamalli voisi toimia.”
Oljen vaikutuksista tarvitaan myös tietoa
Kiertoviljelynurmen lisäksi olki kiinnostaa SARKA-hankkeen tutkijoita. Olki on perinteisesti joko jätetty peltoon tai korjattu muuhun käyttöön. Jos olkea korjataan jatkossa nykyistä enemmän pois pellolta, pitää ymmärtää sen vaikutus peltoon.
“Oljen kohdalla kyse ei ole vain siitä, voidaanko sitä hyödyntää energiantuotannossa. Samalla pitää tietää, mitä pellolta poistuu oljen mukana ja miten sitä voidaan korvata”, Luostarinen sanoo.
Tällä hetkellä SARKA-hankkeeseen etsitään mukaan viljelijöitä, joiden kanssa ryhdytään tutkimaan oljen vaikutuksia. Mukaan halutaan kahdenlaisia peltoja. Ensiksi niitä, joilta olki on korjattu säännöllisesti pois – ja vertailun vuoksi niitä, joissa olki on silputtu säännöllisesti takaisin maahan.
Biojalostamo on mahdollisuus peltobiomassoille
Varsinais-Suomen biojalostamo hyödyntää energiantuotannon raaka-aineena lannan ja elintarviketeollisuuden puhtaiden sivuvirtojen lisäksi myös pelloilta saatavia biomassoja. Se avaa kasvinviljelytiloille uuden mahdollisuuden.
Nurmen ottaminen viljelykiertoon voi olla viljelijälle vaikea päätös, jos sadolle ei ole käyttöä tai ostajaa. Biojalostamo muuttaa tätä asetelmaa.
“Tilanne on uusi, jos alueella on toimija, jonka kanssa kustannuksia voidaan jakaa ja jonka kanssa voidaan rakentaa toimiva yhteistyömalli. Silloin nurmi ei ole vain kustannus, vaan osa laajempaa kokonaisuutta”, Luken Sari Luostarinen sanoo.
SARKA-hankkeessa tätä kokonaisuutta rakennetaan askel kerrallaan. Tänä kesänä painopiste on nurmikokeiden perustamisessa, näytteiden ottamisessa ja käytännön kokemusten keräämisessä. Syksyllä työ siirtyy vahvemmin tulosten kokoamiseen ja kirjallisiin tuotoksiin.
Luostarisen mukaan tällaista tietoa tarvitaan, jotta ravinteiden kierrosta saadaan sujuvaa, tiloille kannattavaa ja ympäristön kannalta kestävää.
“Arvokkainta on yhdistää tietopohja ja käytännön toimintatavat. Tarvitaan perustelut sille, miksi nurmiviljelystä voi olla hyötyä, mutta myös viljelijöiden kokemuksia siitä, miten asiat tehdään pellolla. Olennaista on, että toimintamalli toimii myös viljelijän arjessa.”
Hankkeen aikana laaditaan viljelijöille käytännönläheinen opas nurmen kiertoviljelystä. Oppaassa avataan, miksi nurmi voi olla hyödyllinen osa viljelykiertoa, miten sitä voidaan käytännössä viljellä ja millaisia yhteistyömalleja peltobiomassojen ympärille voisi rakentua.
Viljeletkö viljaa? SARKA-hanke etsii yhteistyöviljelijöitä
SARKA-hanke etsii kiinnostuneita viljanviljelijöitä mukaan olkiselvitykseen. Tavoitteena on ottaa maaperä- ja olkinäytteitä laboratorioanalyysejä varten loppukesästä tai syksyllä 2026. Näytteitä voidaan ottaa myös keväällä 2027.
Hankkeessa etsitään erityisesti
- peltoja, joilta olki on säännöllisesti korjattu pois
- peltoja, joihin olki on säännöllisesti silputtu takaisin peltoon
Tarkoituksena on selvittää oljen vaikutusta pellon ravinne- ja hiilitaseeseen. Hanke kustantaa analyysit, ja viljelijä saa analyysitulokset käyttöönsä omien peltojensa osalta.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä Milla-Mariin, puh. +358 50 560 3551 tai milla-mari.vastavuo@wega.fi.
Luonnonvarakeskus (Luke) ja Wega saivat 220 000 euron tuen hankkeeseen, jossa kehitetään peltobiomassojen ja erityisesti kiertoviljelynurmen hyödyntämistä osana Saaristomeren alueen ravinnekiertoa. Tuki on saatu maa- ja metsätalousministeriön rahoittamasta Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta, jota hallinnoi Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus.
