Tuottajille

Me hoidamme kuljetukset, eikä niistä tule tilallisille kustannuksia. Hygienia hoidetaan huolellisesti: jokaisen tilan jälkeen kalusto pestään ja desinfioidaan, jotta eläintaudit eivät leviä tiloilta toisille.

Lannan ja mädätteen kuljetuksissa käytettävä kuljetuskalusto pestään ja desinfioidaan jokaisen tilan jälkeen.

Mädäte hygienisoidaan eli lämmitetään tunniksi vähintään 70 asteen lämpötilaan. Se tuhoaa tauteja aiheuttavat bakteerit ja rikkakasvien siemenet, jolloin ne eivät pääse leviämään.

Maatilalla tulee olla erillinen haku- ja palautuspiste lannalle sekä mädätteelle. Lannan hakuun käytetään lähtökohtaisesti täysperärekkoja, joiden tulee päästä nouto- ja palautuspisteelle ympäri vuoden.

Jos tilalla syntyy sian, naudan tai siipikarjan lantaa, se sopii hyvin todennäköisesti biojalostamon raaka-aineeksi. Jalostamossa ei käsitellä yhdyskuntalietteitä eikä muovia sisältäviä jakeita.

Paras tapa varmistua lannan soveltuvuudesta on ottaa yhteyttä meihin. Teemme parhaillaan aiesopimuksia raaka-aineista.

Mukaan pääset ottamalla yhteyttä meihin! Aiesopimuksia tehdään parhaillaan. Tällä hetkellä (1/2026) niitä on kasassa jo 400 000 tonnin verran – eli mukaan mahtuu vielä.

Lantaa haetaan noin 65 kilometrin säteellä biojalostamosta.

Raaka-aineita hankitaan lähtökohtaisesti 65 kilometrin etäisyydeltä biojalostamosta. Hakuetäisyyteen vaikuttaa raaka-aineen määrä ja energiasisältö.

Raaka-aineiden hankintamalleja kehitetään parhaillaan. Lähtökohtana on, että
yhteistyö on maatiloille taloudellisesti kannattavaa. Me vastaamme nouto- ja
logistiikkakustannuksista eli tiloille kertyy säästöjä lannan kuljetuksista. Mädätteet voidaan palauttaa eri paikkaan kuin mistä lanta noudetaan.

Ruokavirastolta voi hakea tukea kaivoinvestointeihin. Lähialueen viljelijöiden kanssa on mahdollista kehitellä myös yhteisiä kaivohankkeita, näistä kannattaa keskustella meidän kanssamme.

Biojalostamolle soveltuvat erilaiset jäte- ja tähdemassat, kuten olki, viljelykierto- ja ylijäämänurmet, kasvien naatit, pilaantuneet sadot sekä muut kasvibiomassajakeet.

Tärkeää on, että biojalostamoon toimitettavat syötteet eivät kilpaile ruoan- ja rehuntuotannon kanssa.

Kyllä. Biojalostamo ostaa peltobiomassat tiloilta. Ne hinnoitellaan viljelijän kannalta kilpailukykyisesti. Lähtökohtana on tuoda lisähyötyä nykyiseen toimintamalliin, jossa ei ole käyttöä esimerkiksi ylijäämänurmelle tai naateille.

Peltobiomassat hinnoitellaan kaasuntuottopotentiaalin ja kuivatonnin perusteella. Hinnoittelumallit suunnitellaan tarkemmin keväällä 2026.

Kehitämme toimintamallia, jossa peltobiomassojen korjuu ja kuljetus voidaan hoitaa tilallisen puolesta. Tällöin tilan vastuulle jää ainoastaan kylvö.

Tavoitteena on, että biojalostamolle toimitettavan biomassan korjuu tehdään muiden peltotöiden ohessa niin, että se ei kuormita kiireisimpiä korjuuajankohtia.

Kyllä. Tavoitteena on kuitenkin kehittää toimintamalli, joka toimii mahdollisimman pitkälti kaupallisin ehdoin ja tukee kestävää maanviljelyä.

Suunnitellun syötejakauman mukaan kymmenesosa raaka-aineista olisi peltobiomassoja. Käytännössä siis noin 60 000 tonnia.

Mädäte hygienisoidaan eli lämmitetään tunniksi vähintään 70 asteen lämpötilaan. Se tuhoaa tauteja aiheuttavat bakteerit ja rikkakasvien siemenet, jolloin ne eivät pääse leviämään. Lannan ja mädätteen kuljetuksissa käytettävä kuljetuskalusto pestään ja desinfioidaan jokaisen tilan jälkeen.

Paras tapa varmistua peltobiomassojen soveltuvuudesta on ottaa yhteyttä meihin. Teemme parhaillaan aiesopimuksia raaka-aineista.

Peltobiomassoja hankitaan lähtökohtaisesti 40 kilometrin etäisyydeltä biojalostamosta. Hakuetäisyyteen vaikuttaa raaka-aineen määrä ja energiasisältö.

Otamme vastaan elintarviketeollisuuden puhtaita sivuvirtoja, kuten raaka-aineiden tähteitä, prosessien ylijäämiä ja muita tuotannossa syntyviä orgaanisia sivuvirtoja.

Paras tapa varmistua sivuvirtojen soveltuvuudesta on ottaa yhteyttä meihin. Teemme parhaillaan aiesopimuksia raaka-aineista.

Sivuvirtojen hankintamallit ja logistiikka määritetään tapauskohtaisesti.

Suunnitellun syötejakauman mukaan vajaa kymmenesosa raaka-aineista olisi elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Käytännössä siis noin 50 000 tonnia.

Yritys saa vastuullisen ja todennettavan ratkaisun sivuvirtojen käsittelyyn. Samalla se tukee ilmastotavoitteitaan ja osallistuu koko elintarvikeketjun kehittämiseen vähäpäästöisemmäksi ja resurssitehokkaammaksi. Korkean energiasisällön sivuvirroista maksamme korvausta.