Kauraa, vehnää, ruista, sokerijuurikasta, rypsiä, viherlannoitusnurmea ja saneerauskasveja. Tänä kesänä Varsinais-Suomen biojalostamon väki on tavannut paljon viljelijöitä ja kuullut, miten vaihteleva kasvukausi ja maan kasvukunto vaikuttavat viljelyn kannattavuuteen.
Kesän aikana olemme perehtyneet nurmen käyttöön viljelykierrossa. SARKA-hankkeen viljelykokeissa selvitämme yhdessä viljelijöiden kanssa, miten nurmi vaikuttaa pellon kasvukuntoon ja miten sen viljely sopii tilojen käytäntöihin.
Vaihtelevat säät nostavat maan kasvukunnon arvoa
Kuluvana kesänä sää koetteli viljelijöitä. Hetkittäin oli kuivia jaksoja ja välillä satoi hyvinkin runsaasti. Kun ääriolosuhteet lisääntyvät, kasvilajikkeilta ja maaperältä vaaditaan yhä enemmän taudinkestävyyttä, kuivuudensietoa ja hyvää sadontuottokykyä.
Eräs varsinaissuomalainen viljelijä kuvasi kasvukautta näin:
”Luonto heräsi tänä vuonna aikaisin ja kylvöt päästiin aloittamaan paikoin jo ennen vappua. Toukokuussa oli kuivaa, heinäkuussa satoi. Sadetta saatiin paikoin sopivasti, paikoin aivan liikaa. Heinäkuun sateiden jälkeen sadonkorjuuta päästiin kuitenkin tekemään sujuvasti ja sato-odotuksetkin olivat hyvät.”
Maaperän hyvinvointi kiinnostaa viljelijöitä, kun maan vesitalouden ja peltojen viljavuuden merkitys kasvaa. Pelloista huolehditaan hyvin. Viljelijät satsaavat maahan, jota heillä on. Myös viljelykierto kiinnostaa yhä useampaa. Se parantaa maan laatua ja hajauttaa satoriskiä. Viljelykierrossa voivat vuorotella esimerkiksi vilja, öljy- ja palkokasvit sekä nurmi.
Viherlannoitusnurmien ja saneerauskasvien rooli kasvaa. Monipuolinen kierto ehkäisee kasvitautien esiintymistä, parantaa maan kasvukuntoa ja lisää multavuutta. Yhdessä nämä kaikki auttavat peltoja selviämään paremmin sään ääri-ilmiöiden kanssa.
Viljelijöiden tarpeet ohjaavat yhteistyötä
Tuotantopanosten hinnat ja kannattavuus huolestuttavat tällä hetkellä monia viljelijöitä. Polttoaineiden hinnat ovat nousseet, mikä heijastuu suoraan lannoitteiden hintoihin. Tämän takia kiinnostus orgaanisia kierrätysravinteita kohtaan on kasvanut selvästi. Viljelijän on olennaista tietää, mitä ravinteita tuotteet sisältävät, miten ne toimivat pellolla ja miten niitä voi käyttää osana muuta lannoitusta.
Yhteistyön merkitys tilojen ja muiden toimijoiden välillä korostuu. Yhteistyöllä voidaan saada parempia tuloksia ja hyötyä koko ketjulle, kun jokainen voi keskittyä omiin vahvuuksiinsa. Biojalostamon näkökulmasta tämä tarkoittaa, että peltobiomassojen viljely ja hyödyntäminen sekä ravinteiden palauttaminen pitää saada toimimaan saumattomasti tilojen arjessa.
SARKA-hankkeen nurmiviljelykokeissa selvitetään, millaiset siemenseokset sopivat nurmen viljelyyn, miten nurmi kannattaa perustaa ja miten nurmenviljely vaikuttaa maan rakenteeseen. Hankkeessa mukana olevat viljelijät ovat ottaneet pelloilta maanäytteitä ennen kylvöä ja ottavat uudet näytteet ensi syksynä. Näin tutkijat saavat tietoa siitä, mitä maassa tapahtuu kokeiden aikana. Lisäksi kasvibiomassasta on otettu näytteitä, joiden perusteella saadaan tarkat tiedot pellolta kerättävästä materiaalista ja sen ominaisuuksista, kuten ravinnepitoisuuksista.
Seuraavaksi SARKA-hankkeessa ryhdytään kokoamaan ensimmäisen vuoden tuloksia yhteen ja siirretään katse kokeen toiseen ja viimeiseen vuoteen. Lopuksi laaditaan viljelijöille käytännönläheinen opas nurmen kiertoviljelystä. Oppaassa avataan, miksi nurmi voi olla hyödyllinen osa viljelykiertoa, miten sitä voidaan käytännössä viljellä ja millaisia yhteistyömalleja peltobiomassojen ympärille voisi rakentua.
Iso kiitos jo nyt kaikille nurmikokeisiin mukaan lähteneille viljelijöille!
Lisätiedot
Milla-Mari Vastavuo
raaka-aineet ja kestävyys
+358 50 560 3551
etunimi.sukunimi@wega.fi
