Biojalostamosta puhuttaessa yksi kysymys nousee esiin muita useammin: tuleeko siitä hajuhaittoja?
Kysymys on ymmärrettävä. Raaka-aineena käytettävä lanta haisee. Lisäksi biokaasulaitoksiin liittyy helposti mielikuvia, jotka perustuvat tilakoon laitoksiin tai aiemman sukupolven ratkaisuihin.
Hajujen hallinta on keskeinen osa koko laitoksen suunnittelua alusta asti.
Ensimmäinen ja oikeastaan tärkein kysymys liittyy siihen, käsitelläänkö hajua aiheuttavia raaka-aineita ulkona vai suljetussa prosessissa.
“Hajujen hallinta alkaa ihan perusasioista: haisevia raaka-aineita ei jätetä ulos, vaan vastaanotto, käsittely ja varastointi tapahtuvat suljetuissa tiloissa”, sanoo Varsinais-Suomen biojalostamon projektijohtaja Taavi Vartela.
Käytännössä kaikki biojalostamon raaka-aineet vastaanotetaan, siirretään ja käsitellään suljetuissa tiloissa ja järjestelmissä. Myös kuljetuskalustoon satsataan niin, että haisevat raaka-aineet kuljetetaan suljetuissa järjestelmissä.
Hajukaasut kerätään ja käsitellään
Biojalostamon eri osissa ja prosesseissa syntyy erilaisia hajukaasuja ja erilaisia pitoisuuksia. Siksi laitoksen eri alueita tarkastellaan niiden hajuprofiilin mukaan ja jokaiselle suunnitellaan niille soveltuvat käsittelyratkaisut. Käytännössä ilma johdetaan useamman, erilaisen käsittelyjärjestelmän kautta ennen kuin se johdetaan ulos laitoksesta.
Hajujen hallinta ei siis perustu yhteen yksittäiseen laitteeseen, vaan koko prosessin suunnitteluun.
“Hajukaasujen käsittely suunnitellaan tarkkaan, jotta saamme kaikki hajut hallintaan. Siihen voidaan käyttää useita, toisiaan täydentäviä menetelmiä. Olennaista on, että ne toimivat varmasti myös Suomen olosuhteissa ja ympäri vuoden”, Vartela kertoo.
Oikea mitoitus on myös keskeistä.
Biojalostamon raaka-aineprofiilin pohjalta selvitetään, millaisia hajukaasuja ja pitoisuuksia syntyy prosessin eri vaiheissa. Sen jälkeen valitaan oikeat käsittelymenetelmät ja mitoitetaan ne oikein. Varsinais-Suomen biojalostamon hajunhallintajärjestelmät suunnitellaan juuri sille sopiviksi.
Kaikessa on mukana myös riittävät varmuuskertoimet.
Mittakaava mahdollistaa kunnollisen hajunhallinnan
Biojalostamon teollinen kokoluokka mahdollistaa sen, että hajujen hallintaan voidaan satsata eri tavalla kuin pienemmissä laitoksissa.
“Teollisen mittakaavan laitosta ei voi suoraan verrata vanhempiin tai pienempiin ratkaisuihin. Tässä kokoluokassa hajujen hallintaan voidaan investoida kunnolla, samoin niiden suunnitteluun”, projektijohtaja Taavi Vartela sanoo.
Taustalla on myös ympäristölainsäädäntö, joka ohjaa isoja laitoksia. Ympäristöluvan saamisen ehtona on, että päästöt pysyvät tiukasti hallinnassa. Sallitut pitoisuudet ovat todella pieniä. Se sparraa Wegan tiimiä satsaamaan hajujenhallintaan entistäkin enemmän.
”Hajut eivät ole pelkkää tekniikkaa, vaikka ne saadaan käsiteltyä teknisesti. Niihin liittyy huolia ja epätietoisuuttakin. Sen takia haluamme puhua hajuista mahdollisimman konkreettisesti.”
Hajujen hallinta on osa koko biojalostamon toimintalogiikkaa. Tarkemmat tekniset ratkaisut täsmentyvät parhaillaan käynnissä olevassa esisuunnittelussa.
