Ilmastonmuutos kiihdyttää Itämeren rehevöitymistä. Tänään Turussa alkava Baltic Sea Archipelagos Symposium etsii keinoja siihen, miten tutkittu tieto muuttuu päätöksiksi ja käytännön ratkaisuiksi. Wega toimii symposiumin pääyhteistyökumppanina.
Symposiumin taustalla on ajatus siitä, että Itämeren ongelmista tiedetään jo paljon. Seuraava askel on viedä ratkaisuja nykyistä määrätietoisemmin käyttöön.
”Tutkijoiden tuottamaa tietoa pitää hyödyntää nykyistä paremmin sekä päätöksenteossa että yritystoiminnassa”, sanoo symposiumin taustaryhmään kuuluva professori Ilppo Vuorinen.
”Meillä on ongelmien syistä runsaasti tietoa, ja ongelmiin on kehitetty myös ratkaisuja. Nyt nämä ratkaisut pitäisi ottaa hyötykäyttöön.”
Itämeren isoin ongelma liittyy rehevöitymiseen. Saaristomerellä se näkyy erityisen konkreettisesti. Fosforia on vuosikymmenten aikana päätynyt Saaristomereen maataloudesta, jätevesistä ja teollisuudesta. Suuri osa siitä on varastoitunut meren pohjaan ja ylläpitää rehevöitymistä. Puhdistusmenetelmät ja tiukentuneet ympäristösäädökset ovat 1970-luvulta lähtien vähentäneet jätevesistä ja teollisuudesta tulevan fosforin määrää merkittävästi.
Tutkijat ovat huomanneet, että rajoitusten ja säädösten vaikutukset alkavat nyt näkyä. Ensimmäistä kertaa on löydetty Saaristomerestä paikkoja, joissa fosforipitoisuudet ovat pienentyneet.
Nykyisin valtaosa Saaristomereen päätyvästä fosforista tulee maataloudesta ja pelloilta. Ilmastonmuutoksen myötä sateet yleistyvät ja sademäärät kasvavat, jolloin mereen huuhtoutuu entistä enemmän ravinteita.
Yksi keskeinen keino vähentää ravinnevalumia on kerätä ja käsitellä eläinten lantaa ja muita biomassoja. Näin ravinteita saadaan talteen ja voidaan kohdentaa sinne, missä niitä tarvitaan.
Tätä kautta Wegan Oripäähän suunnittelema Varsinais-Suomen biojalostamo on tärkeä osa Saaristomeren tilan parantamista. Jalostamoon on tarkoitus kerätä vuosittain yli 600 000 tonnia biomassoja Saaristomeren valuma-alueelta. Määrästä valtaosa on lantaa, mutta sen lisäksi laitoksessa käsiteltäisiin peltobiomassoja ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja.
Työtä tehdään yhdessä paikallisten maanviljelijöiden kanssa, kertoo Wegan toimitusjohtaja Niko Ristikankare.
”Saaristomeren tilannetta ei ratkaista ilman viljelijöitä. He eivät ole sivuroolissa, vaan aivan ratkaisun ytimessä. Siksi keskustelemme tiiviisti paikallisten viljelijöiden kanssa ja kuuntelemme heidän näkemyksiään. He ovat valveutuneita kumppaneita, joiden käytännön tietämystä tarvitaan”, Ristikankare kertoo.
Hänen mukaansa viljelijöitä on syyllistetty ravinnevalumista, vaikka heillä ei ole ollut kestäviä ratkaisuja niiden vähentämiseen.
”Viljelijöitä on liian helppo osoittaa sormella. Se ei vie Saaristomeren tilaa eteenpäin. Kotimainen ruoantuotanto on osa huoltovarmuutta ja elinvoimaista maaseutua. Ratkaisut pitää rakentaa niin, että ne auttavat meren lisäksi viljelijöitä ja koko maakuntaa.”
Ristikankareen mukaan Saaristomeren tilan parantaminen edellyttää nykyistä tiiviimpää yhteistyötä tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja viljelijöiden välillä.
”Meillä ei ole varaa jäädä vain toteamaan, että ongelma on vaikea. Kun eri toimijat saadaan saman pöydän ääreen, ratkaisuja alkaa syntyä.”
Lisätiedot
Niko Ristikankare
Toimitusjohtaja ja osakas, Wega
050 347 2528
Suomalainen Wega on riippumaton ja innovatiivinen energiayhtiö, joka toimii bioenergian, uusien energiaratkaisujen, kestävien toimitusketjujen, teollisuuden polttoaineiden, merenkulun ja ympäristöinvestointien parissa. Keskitymme energian ja luonnonvarojen kestävään ja kustannustehokkaaseen käyttöön. Me näemme ratkaisuja siellä, missä monet näkevät uhkia tai ongelmia.
Vuonna 2012 perustettu Wega tunnetaan vaativien ja monimutkaisten hankkeiden kehittäjänä. Suurin Suomessa tällä hetkellä rakenteilla oleva biokaasulaitos on wegalaisten kehittämä.
Varsinais-Suomen biojalostamo tekee puhdasta energiaa, vähentää Saaristomeren ravinnekuormaa sekä tukee kestävää maataloutta ja ruoantuotantoa. Ravinteet kierrätetään sinne, missä niitä tarvitaan.
Oripäähän suunniteltu teollisen mittaluokan biojalostamo käsittelee vuodessa yli 600 000 tonnia raaka-aineita: lantaa, pelloilta saatavia biomassoja ja elintarviketeollisuuden puhtaita sivuvirtoja. Jalostamo tuottaa vuosittain 200 GWh nesteytettyä biokaasua ja 160 GWh e-metaania raskaan liikenteen, meriliikenteen ja teollisuuden käyttöön sekä luomulannoitteita. Samalla se vähentää merkittävästi Saaristomeren ravinnekuormaa.
