Miksi biokaasujalostamoa suunnitellaan juuri Oripäähän?

Oripää sijaitsee keskeisellä paikalla Saaristomeren valuma-aluetta. Alle 65 kilometrin säteellä Oripäästä on paljon sikatiloja ja muuta maataloutta, josta saadaan kerättyä laitokselle tarvittava määrä syötteitä. Teollisen mittakaavan biokaasulaitos tarvitsee toimiakseen riittävästi syötteitä.

Oripäässä hankkeelle on paikallisten vahva tuki sekä hyvät mahdollisuudet yhteistyölle paikallisten urakoitsijoiden kanssa.

Miten juuri Grönkullan alue valikoitui biojalostamon paikaksi?

Selvitimme erilaisia vaihtoehtoja. Grönkullan alue valikoitui paikaksi hyvien liikenneyhteyksien ja liitäntöjen takia. Suunnitelmien mukaan biojalostamon liikenne ei tule merkittävästi näkymään alueen liikennemäärissä. Alue on ollut aikaisemmin metsätalouskäytössä.

Millaisia syötteitä biojalostamo käsittelee? Mistä ne tulevat?

Biojalostamo käsittelee vuodessa noin 600 000 tonnia raaka-aineita, josta puolet on sianlantaa. Lisäksi hyödynnetään muiden eläinten lantaa, pelloilta saatavia biomassoja, viljelyn tähteitä ja elintarviketeollisuuden puhtaita sivuvirtoja.

Kaikki syötteet hankitaan lähialueelta. Niitä riittää. Julkisten lähteiden mukaan 65 kilometrin säteellä biojalostamosta syntyy vuodessa noin 2,7 miljoonaa tonnia pelkästään maatalouden sivuvirtoja.

Biojalostamoon ei tule syötteitä tai jätteitä ulkomailta.

Tuleeko biojalostamosta hajua?

Ei. Kaikki haisevat raaka-aineet käsitellään alipaineistetuissa halleissa, joista hajukaasut otetaan talteen ja käsitellään. Ilmaan pääsee vain puhdasta ilmaa.

Kuljetuksissa käytetään kalustoa, josta ei pääse hajuja ympäristöön.

Kun peltojen lannoitus hoidetaan lietelannan sijaan mädätteellä, levittämiseen liittyy merkittävästi vähemmän hajuja.

Entä melua?

Biojalostamon toiminnasta ei tule merkittävää melua. Ääni tulee pääasiassa jalostamon sisällä olevista puhaltimista ja kompressoreista sekä rekkaliikenteestä. Kuljetukset hoidetaan pääasiassa arkipäivisin ja päiväsaikaan, joten siitä ei aiheudu öisin melua.

Minkä verran liikennettä biojalostamo aiheuttaa?

Kuljetuksissa hyödynnetään mahdollisimman paljon edestakaisia ajoja. Käytännössä siis syötteitä tuodaan ja tuotteita viedään samalla kuljetuksella, jotta ns. tyhjiä ajoja tulee mahdollisimman vähän.

Kun biojalostamo on toiminnassa, raskaita kuljetuksia tulee vuorokaudessa keskimäärin 60–70. Peltobiomassojen korjuuaikaan kuljetuksia on noin sata enemmän joka päivä. Henkilöliikennettä on arviolta 15–20 ajoneuvon verran vuorokaudessa.

Lähin yhteys maantieverkolta biojalostamolle sijaitsee alueen itäpuolella, jossa kulkee Aurasta Huittisiin johtava kantatie 41. Siinä vuorokauden keskimääräinen liikennemäärä oli vuonna 2023 yhteensä 3 213 ajoneuvoa, joista 514 oli raskasta liikennettä.

Minkälaisia vaikutuksia jalostamolla on vesistöihin?

Biojalostamo vähentää merkittävästi ravinnevalumia Saaristomereen, Selkämereen ja lähivesiin. Jalostamoon kerätään lantaa lähes koko alueelta, josta valuu ravinteita Saaristomereen. Jalostamo pystyy erottelemaan lannasta satoja tonneja fosforia, joka käsitellään kierrätyslannoitteiksi ja kohdennetaan paremmin. Tällä hetkellä Saaristomeren kokonaisfosforikuormitus on keskimäärin 460 tonnia vuodessa.

Biojalostamon prosesseissa syntyvät jätevedet ja hulevedet käsitellään asianmukaisesti.

Miten paljon hanke työllistää?

Pyrimme käyttämään hankkeessa mahdollisimman paljon paikallista työvoimaa.

Rakennusaikana hankkeen työllistämisvaikutus on noin 500 henkilötyövuotta. Käytön aikana biojalostamo työllistää suoraan noin 20 ihmistä, minkä lisäksi tarvitaan kunnossapito- ja kuljetuspalveluita. Keräämme parhaillaan listaa paikallisista urakoitsijoista ja palveluntarjoajista. Ota yhteyttä, jos olet kiinnostunut hankkeen tarjoamista työmahdollisuuksista.

Grönkullan tontti